TIETOA KULLASTA

Kulta (lat aurum) on alkuaine joka kuuluu metallien ryhmään. Kullan järjestysluku on 79 sekä ja sen kemiallinen merkki on Au. Se tulee latinankielisestä sanasta aurum, joka on suomeksi "hohtava sarastus". Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa myös täysin puhtaassa muodossa. Jalometallina se kuuluu samaan joukkoon hopean ja platinan kanssa.

KULTA

Kulta (lat aurum) on alkuaine joka kuuluu metallien ryhmään. Kullan järjestysluku on 79 sekä ja sen kemiallinen merkki on Au. Se tulee latinankielisestä sanasta aurum, joka on suomeksi "hohtava sarastus". Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa myös täysin puhtaassa muodossa. Jalometallina se kuuluu samaan joukkoon hopean ja platinan kanssa.

Kulta on painavampaa kuin lyijy. Kulta painaa 19,3 tonnia kuutiometriä kohden, mutta lyijy "vain" 11,34 tonnia.Kultaesineitä ei yleensä valmisteta puhtaasta kullasta vaan erilaisista kultaseoksista. Tavallisimmin seosaineina käytetään hopeaa ja kuparia. Yleisimmissä Suomessa käytetyissä kultaseoksissa on kuparia ja hopeaa yhtä paljon. Seosaineita käytetään metalliseoksen lujittamiseksi ja hinnan laskemiseksi. Seoksen lujittuminen edellyttää, että seoksessa on sekä kuparia että hopeaa.Kultaseosten kultapitoisuutta mitataan perinteisesti karaateina eli kahdeskymmenesneljäsosina. Se on seoksen kultapitoisuuden yksikkö. Puhdas kulta on 24 karaatin kultaa ja esimerkiksi 22 karaatin kulta sisältää kultaa 22/24 = 91,6 %. Kultaesineisiin lyötävissä leimoissa kultapitoisuutta ei kuitenkaan ilmoiteta karaatteina vaan promilleina. Suomessa leimoihin merkittävät kultapitoisuudet ovat 375, 585, 750, 916 ja 999, mitkä vastaavat 9, 14, 18, 22 ja 24 karaattia. Tällöin esineen kultapitoisuuden on oltava vähintään niin monta promillea kuin leima osoittaa; poikkeamat alaspäin eivät ole sallittuja.Puhtaan kullan tiheys on 19,32 g/cm³ ja sulamispiste 1064 celsiusastetta. Seossuhteella 50 % Ag / 50 % Cu seostettujen kultaseosten tiheydet ovat:

Au585 13,5 g/cm³

Au750 15,3 g/cm³

Au900 17,3 g/cm³

Au916 17,6 g/cm³

Kultaseosten väri

Puhdas kulta on keltaista, kuten myös yleisimmin käytetyt kultaseokset, keltakulta, joissa seosaineena on sekä kuparia että hopeaa. Eri seosmetalleja käyttämällä voidaan kuitenkin valmistaa myös muunvärisiä kultaseoksia. Sellaisia ovat:Valkokultaa käytetään pääasiassa koruissa ja kelloissa. Valkokultaseoksissa on kullan lisäksi yleensä useita muita metalleja, joista ainakin yhden täytyy olla ominaisuuksiltaan seosta valkaiseva. Yleisimmin valkaisevana metallina on palladium tai nikkeli. Muita tavallisia seosmetalleja ovat hopea, kupari sinkki ja platina. Valkokullan työstöominaisuuksia voidaan säädellä seosmetallien valinnalla ja metallien pitoisuuksia vaihtelemalla.Valkokullan väri ei ole koskaan puhtaan valkoinen, vaan seoksesta riippuen harmaaseen, keltaiseen tai ruskeaan vivahtava. Siksi useimmat valkokultaiset korut on tapana rodinoida eli päällystää ohuella kerroksella rodiumia. Rodium on platinaryhmän metalli. Pintakäsittelystä käytetään nimitystä rodinointi ja se tehdään samaan tapaan, kuin esimerkiksi hopeointi tai galvanointi. Rodiumilla aikaansaatavan pinnan paksuus mitataan mikroneissa eli metrin miljoonasosissa. Rodiumpinnoite antaa valkokullalle kirkkaan valkoisen, korkeakiiltoisen pinnan. Koska on kyse pintakäsittelystä, kuluu se ajan myötä ainakin sormuksista pois osittain tai kokonaan ja pinnan alta tulee näkyviin valkokullan oma väri.Punakullassa, kullan lisäksi seos metallina on pääosin kuparia. Esim. Suomessa yleisimmin käytettyä 14 karaatin kultaseosta pidetään ulkomailla punakultaseoksena (kultaa 585/1000, kuparia 277/1000, hopeaa 138/1000). Seos on sitä punaisempaa, mitä suurempi on kuparin osuus.